Historia

Katso säätiön tarina historiasta tulevaisuuden

Walter Ahlström syntyi vuonna 1875 yhteen Suomen merkittävimmistä teollisuussuvuista. Hänen isänsä Antti Ahlström (1827–1896) kohosi yritteliäästä ruukinpatruunasta ja laivanvarustajasta Suomen suurimmaksi sahuriksi. Walter kehitti perheyhtiön sellu- ja paperintuottajaksi sekä konepajoja ja lasitehtaita pyörittäväksi monialayritykseksi. Firma kohosi 1920-luvun lopulla Suomen suurimmaksi ja Walter maan rikkaimmaksi. Walter Ahlströmistä tuli vuorineuvos 1925. 

Antti Ahlströmin kuollessa vuonna 1896 vasta 20-vuotias tuore ylioppilas Walter hautasi haaveensa insinööriopinnoista ja pestautui perheyhtiöön. 

Walter kasvoi Ahlströmin perheyhtiön pääksi vahvatahtoisen ja kovapintaisen äitinsä Eva Ahlströmin (1848–1920, os. Holmström) rinnalla ja koulimana. Walter kasvatti itselleen roolin, jota veti pian suvereenisti. Se oli järkähtämättömän liikemiehen, jopa tylyn itsevaltiaan rooli. Vuonna 1907 Walter otti ehdottoman vallan osakeyhtiöksi muodostetussa yhtiössä. 

A. Ahlströmin historiallinen arkisto. Varkauden teollisuutta Huruslahden puolelta kuvattuna 1930-luvun vaihteessa.

Isänsä peruja Walter suosi suomen kieltä, vaikka puhui äidinkielenään ruotsia. Fennomaani asettui venäläistämisen vuosina perustuslaillisten vastustajien rintamaan. 

Walter Ahlström suurensi sukuyhtiötä jättikaupalla ostamalla vuonna 1909 Varkauden tehtaat ja laajat metsät. Ahlström ryhtyi velkarahalla todellisen teollisuusimperiumin luomiseen. Ahlström rakensi suuret, modernit teollisuuslaitokset Varkauteen ja hankki Karhulan teollisuuskompleksin (1915) sekä Iittalan lasitehtaan (1917). Ensimmäisen maailmansodan vuosina firma piti sahansa käynnissä vientireittien sulkeutumisesta huolimatta. Ahlström osoitti kykynsä paitsi visionäärisenä teknologina, myös ahnaana riskinottajana: Kun sota päättyi ja jälleenrakennus alkoi, olivat lautatarhat täynnä ja inflaatio syönyt rakennusvelat. 

Ahlström ei vetänyt henkeä, vaan laajamittainen rakentaminen jatkui 1920-luvun jälkipuoliskolle. Se piti sisällään teollisuuslaitosten lisäksi patriarkaalisten tehdasyhdyskuntien kokonaisvaltaisen suunnittelun infrastruktuuria, palveluja ja monumentteja myöten. 

Walter Ahlströmin suhde tekniikkaan oli intohimoinen. Harvinaisella tavalla se yhdistyi hänen päässään taiteeseen. Walter vaati tekniikalta kauneutta. Ahlströmistä alettiinkin puhua hänen aikanaan ”Suomen kauneimpana yhtiönä”. 

A. Ahlströmin historiallinen arkisto: Walterin ja Lillin kihlajaisista 1899. Seisomassa vasemmalta Rafael Ahlström, Sigrid Savander, Lilli Newander, Walter Ahlström, Bertel Ahlström, Jeanne Jeanty, Mimmi Franck, Birger Ahlström. Istumassa vasemmalta Tyra Ahlström, raatimies K. Adam J. Savander, Ingrid Ahlström ja edessä Hjördis Ahlström.

Läpi elämänsä Walter uutti elämänvoimaa taiteesta, ennen muuta pianomusiikista. Walter palkkasi aikansa arvostetuimpia arkkitehteja, mesenoi merkittäviä taiteilijoita, oli osakkaana taidesalongissa ja viihtyi kirjailijoiden seurassa. Hän liikkui mielellään tunnettujen taiteilijoiden piireissä, yhtä lailla kuin pohattojen ja poliitikkojen seurueissa. Hänellä oli laajat ja tiheät verkostot suomalaisessa yhteiskunnassa ja Euroopan teollisuuspiireissä.

Teollisuustitaani jätti jälkeen paljon pysyvää. ”Ne liikkeet, jotka itsekylläisyydessä ja itse ihailussaan eivät seuraa aikaansa, jäävät kilpailussa jälelle”, totesi Walter aikanaan. Walterin tähden sammuessa vuonna 1931 Ahlströmin taru oli vasta alussa. Ahlströmin sukuyhtiön perillinen on 175-vuotiaana yhä olemassa ja sukuyhteisö hallinnoi merkittäviä sijoitusvaroja. 

Walter Ahlströmin täyttäessä 50 vuotta hän teki mittavan lahjoituksen nimeään kantavalle säätiölle. Walter Ahlströmin säätiö ryhtyi vuonna 1926 tukemaan nuorten diplomi-insinöörien jatkokoulutusta ulkomailla. Kuten itseoppinut Walter aiemmin, nuoret insinöörit rakensivat verkostojaan ja toivat ulkomailta tuoreita ideoita, teknologioita ja innovaatioita Suomen teollisuuden käyttöön. 

Tätä teollisuuden tutkimus- ja kehitystyön tukemista säätiö jatkaa yhä, nykyään myöntämällä apurahoja tekniikan alan väitöskirjoihin ja muihin tutkimushankkeisiin.  

Lähteet

Pääkuva: A. Ahlströmin historiallinen arkisto – Nuori Walter Ahlström ylioppilaana